MargaretaBlafield

Terveisä Tampereelta

  • Kääpä vai sieni?
    Kääpä vai sieni?
  • Koivulla kasvava kääpä
    Koivulla kasvava kääpä
  • metsä valkovuokkia tulvillaan
    metsä valkovuokkia tulvillaan

Täällä urbaaniksi metropoliksi havittelevassa junttikylässä näkyy olevan yleinen tapa, missä tahansa vähen vanhemmassa lähiössä, jossa vielä jotain metsäkaistaletta on säilytetty, kohtaa läjityksesi nimitettyä ilmiötä, eli puutarhajätteen luvatta kasaamista oman tontin rajan toiselle puolelle.Kävellässäni viime viikolla Lielahden, entisen teollisuuskaupunginosan, nykyisin lähinnä automarkettikeskittymän, terveyskeskuksesta kotiin, päätin poiketa katsomaan Lielahden kirkkoa, joka on 1970-80-luvun taitteessa rakenettu moderni kirkkorakennus.

Nykyarkkitehtuurin alennustilaan verattuna rakennus näyttää melkein kauniilta , moniäänisene kellotapulineen.  Se sijatsee mäellä metsän keskellä ja rakennusta ympäröi arvopuusto, kauniit ikimännyt ja jotkut vanhat koivutkin ovat saaneet jäädä lisämään rakennuksen arvokuutta. Jopa kauniisti kelottunut mänty on jätetty mäellä kirkon viereen, vertauskuvaksi elämänkiertoon kuuluvasta kuolemasta.  Sen yksinkertaisempaa ja lohdullisempaa esimerkkiä ei juuri voisi antaa. Sisältäpäin kirkko on levollisen kaunis ja ikkunanäkymät avautuvat luonnolliseen metsämaisemaan. Mitään keinotekoisia arkkitehtoonisia komervenkkejä  ei ole käytetty, kuten monessa polttettujen puukirkkojen tilalle 80-luvulla rakennettussa kirkoissa, joita olen nähnyt ympäri maata.

Poistuessani rakennuksen takaovesta näin polun johtavan metsän läpi kotiin päin.  Lumen sulettua  kävelen mielelläni metsän läpi. Parhaillaan on se vuoden ihana nopeasti ohikiitävä hetki, kun metsä on tulvillaan kiihkeätä elämää; linnunlaulua ja puhkeavien lehtien  helän vihreät sävyt luovat huikeata väriasteikkoa havupuiden tummia sävyjä vastaan.Kauniit kukat aukeavat toinen toisensa jälkeen. Nyt metsä oli tulvillaan valkovuokkoja.

Lielahden kirkolta pääsee  Lentävänniemen lähiön koululle kinttupolkuja pitkin. Lentävänniemi on ollut asuttu jo muinaisina aikoina, ehkä jo kivikaudella. Siellä on tehty merkittäviä arkeologisia löytöjä. Siellä sijaitsee myös lähdelaakso josta vielä 1970- luvulla kutsuttiin uhrilehdoksi.

Tällä parin kilometrin metsätaipaleella jouduin vain yhdessä kohdassa  ylittämään kadun ja kiertämään hieman omakotitaloja, ennen kuin pääsee takaisin metsäpolulle. Se muodostaa asuinalueelle eräänlaisen keskuspuiston, jota alueen asukkaat käyttävät marjastukseen ja sienestykseen, virkistyäkseen ja poistaakseen stressiä.   Metsää hoidetaan luonnonmetsänä ja kaatuneet rungot jätetään lahoamaan ja kasvattamaan erilaisia kääpiä , jäkäliä ja sammaleita, monen metsän asukkaan kodiksi ja toisten ravintoalustaksi.

Mikä sen parempi biologian oppitunti, kun viedä lapsia retkellä tällaiseen metsään.Kovin suurella ryhmällä, paikottain tiheänä kasvavaan,  metsään ei tosin kannatta lähteä. Siinä olisi opettajalla laumassa pitelemisessä jo niin suuri työ, että lajien tuntemus ja luonnon kunnioittamisen opetus saattaisi jäädä vähemmälle.

Paikottain polku kulki lähellä omakotitalojen rajaa, monessa paikassa oli oman tontin raivausjätteet läjitetty luvattomiksi komposteiksi tai rumentaviksi risukasoiksi toisen maanomistajan ja maille, jopa  jokamiehen käyttöön tarkoitettuja virkistyspolkuja tukkimaan. Niitä joutuu sitten umpivesakossa rämpien kiertämään. Puutarhajäte- ja muita kaatopaikkoja näkee Lentävänniemen kaupungin luonnontilaisena hoidetuissa metsiköissä vähän joka puolella omakoti- tai rivitalo asutuksen läheisyydessä.

Viime syksynä näin Jänislammen rannalla mustat muovisäkit joista jätteet oli levinnyt ympäri kaunista luontoa. Ilmeisesti joku piittaamaton laiskimus oli veneretkeltä palattuaan vain paiskonut roskasäkit tien viereen. Näin hävyttömästi toisista välittämättä  ja rikokseen syyllistyvältä veneilijältä olisi pursiseuran syytä evätä laituripaikka.

Jotkut kerrotaloasukkaatkin  katsovat jokamiehen oikeudet sallivan "metsänhoitoa" toistenkin maanomistajan mailla ja ryhtyvät omavaltaiseen metsänraivaustyöhön, jos ylhältää katsottuna parvekenäkymät ei miellyttä silmää, hävittäen alempien kerrosten asukkaiden harmiksi lehteen puhkeavan taimikon muodostaman näkösuojan vastakkaiseen kerrostaloon tai virkistysväylää pitkin reippailevilta tai koiraansa kuljettavilta ulkoilijoita .Risut sopii sitten läjittää pois omista silmistä risteilevän polun varrelle  sitä käyttävien ihmisten harmiksi  ja tukahduttamaan kääpäkasvustoa.

Kenen kuuluisi valvoa, että kaupungin puistonhoitosuunnitelmat toteutuvat asianmukaisesti muuallakin kuin keskustassa.  Eikö valvova henkilökuntaa ole riittävästi, joten luonnonystäviä järkyttävä mielivalta saa jatkua vuodesta toiseen.

Koululle saavuttuani näin, että lapset olivat pitäneet siivoustalkoot, koulun luontoympäristössä ei näkynyt pienintäkään roskaa. Se ilahdutti minua ja antoi toivoa; ehkä tämä viisaiden opettajien vaalima sukupolvi osaa nykyistä paremmin varjella ja arvostaa Luojan luovuttama korvaamatonta lahjaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuvien liittäminen ei nyt onnistunut, täytyy kysyä neuvoa tällaisissa editointiohjelmissa viisaammalta pojaltani, jos hän on tavoitettavissa näin kauniina kesäpäivänä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuvatkin saatiin paikoilleen yhteistuumin. Nokkoslättypalkkiolla.
Heikille: olen minäkin joskus siinä tehtaan saunassa peseytynyt, kun opiskelijakolhoosi asui purkutuomitussa talossa nykyisen kirkon lähistöllä. Kerättiin lantit yhteen,että saatin ostettua litran öljyä pieneen kamiinan lämmittämiseen.
Lentävänniemen jäljellä olevaa luontoa on säilytettävä jälkipolvillekin!

Toimituksen poiminnat