MargaretaBlafield

Ekonomistin noobelia logiikka

 Ylen haastattelussa taloustieteen palkinnon saanut ekonomisti Bengt Holmström väittää, ettei ammattiyhdistysliike ole herännyt muuttuneeseen maailmaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10470537

Ihmettelen miten palkitun tutkijan päättelykyky  voi olla noin puutteellinen. 

Ei suinkaan ole ammattiyhdistysten vika, etteivät ammattiliiton kuulumattomat työntekijät pääse vaikuttamaan työmarkkinoihin. Sitä vartenhan ammattillitot on perustettu, että työläiset pääsisivät vaikuttamaan omiin työehtoihinsa.

Suuri osa työttömistäkin kuuluvat ammattilliittoihin.
Olisiko Holmströmin mielestä demokraattisempaa jos työntekijöillä ei olisi mitään mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihinsa? Tarkoittaako nobelisti demokratialla työnantajien saneluvalta?

Kehoitan taloustieteilijät kyseenalaistamaan tieteenalaansa paradigman joka ei ole tästä maailmasta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Yksi näkökulma (minä edustan tätä näkemystä) on, että saavutettuja etuja on rahoitettu ottamalla valtiolle vuosittain lisää velkaa. Korkoriski kasvaa ja seuraava taantuma on entistä vaikeampi ylitettävä. Mutta sujuuhan se näinkin. Nobelistin kannanotto oli asiallinen ja herättelevä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Voi kysyä mitä varten valtion osuus tuottavuudesta on niin vähentynyt, että hyvinvointieduista pitää jatkuvasti tinkiä. Mihin Molokin kitaan rahat menevät?
Mihin ylipäänsä enää tarvitaan raha nykyisenä it-aikana. Rahahan on pelkkä velkasuhteen koodimerkintä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ne verovarat ovat huvenneet n.miljoonan ay:n jäsenmaksujen verottomuuteen. Yleishyödylliselle perustelulle ei ole argumentteja, kun ay on tällä hetkellä yleistä hyötyä vastustava toimintamali, josta koko kansa kärsii.

Holmströmin kanssa olen istunut samassa pöydässä väittelemässä, tuntee työmarkkinoiden juuret erinomaisesti, mutta katsoo kokonaisuutta riippumattomasta näkökulmasta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

Ne eivät ole huvennewt sinne,koska niitä ei ole ollut koskaan kassassakaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #19

Karjalainen voisi a-järjestövihassaan muistaa, että työmarkkinajärjestöjen verovapaus koskee myös työnantajia ja heidän järjestöjään.

Sen lisäksi yrityksillä on järjestöjensä lisäksi mahdollisuus peittää oman etunsa lobbaamiskulut (m.l. erilainen korruptio) yrityksen kuluihinmjolloin ne pienentävät yrityksen tulosta ennen verotusta. Sinne menevät niin kestitykset ja "opinto"matkat kuin poliitikkojen "taideteokset" ja seminaariliput kuin sopivasti järjestelee.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #23

Samat sävelet EK:lle ja muille työnantajien järjestöille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Työntekijöidenkö saavutettuihin etuihin on otettu velkaa valtion taholta?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Jäykkien työmarkkinoiden ylläpitoon, joitten suola on saavutetut edut. Sekä julkisella, että avoimella sektorilla. SOTE ratkaisujen viivästyminen 20 vuodella on ilmiön konkreettinen esimerkki.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Kerrotko vielä mihin sitä velkaa otettu työmarkkinoiden vuoksi?

Sote ei liity työmarkkinoihin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #16

Vai ei suurin julkisen sektorin kustannuserä ja työpaikkamäärä liity työmarkkinoihin. Ja valtion velkaantumiseen. No olkoon...mitäpä tuota rautalangasta vääntämään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #20

Kerrotko miten työntekijät ovat voineet vaikuttaa soteen?

Tai mistä kekseit velkaa otettavan vain henkilöstön palkkoihin eikä esim. Yritystukiin?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #22

Ei kannata tekeytyä tyhmäksi. Myös yritystuet kuuluvat osana jäykkiin työmarkkinarakenteisiin. Yritystukea saa myös avainhenkilöiden palkaamiseen ja mm. investointi/kehityshankkeen osana työntekijöiden palkka-ja sosiaalikuluihin. Kun ei yrityksien kautta tilitetyt moninaiset verot riitä järjestelmän ylläpitoon ja työmarkkinat eivät taivu kansainväliseen kilpailutilanteeseen, otetaan velkaa. Mieluummin kuin halutaan korjata rakenteita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25

Nyt liität kaiken työmarkkinoihin jo..se on ilmeisesti rajaamaton alue.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Mikä markkinoiden ylläpito? Rahan ylläpitohan se vasta kalliiksi tuleekin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Taitaa Holmströmin päättelykyky sentään olla vähän parempi kuin blogistin. Se, mitä haluaisimme on usein jotain muuta kuin se, mikä on mahdollista. Kun elämme globaalissa taloudessa, suomalainen työ kilpailee ulkomaisen kanssa. Niitä ehtoja eivät sanele työnantajat vaan kansainvälinen kilpailu. Työnantajat ainoastaan yrittävät mahdollisuuksiensa mukaan sopeutua. Se työ tehdään aina jossakin. Joko sen tekevät ulkomaalaiset duunarit ulkomailla, uskomaalaiset duunarit Suomessa tai suomalaiset duunarit Suomessa. Jos Suomessa tehtävä työ ei pärjää kilpailussa, se tehdään ulkomailla. Ainoa asia, johon voimme vaikuttaa pelkillä päätöksillä on se, kuinka suuren osan siitä työstä tekevät ulkomaalaiset duunarit Suomessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Väärin..kyllä ne ehdot sanelee työnantajat.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tarkoitat varmaan Suomessa toimivia työnantajia?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Mikäs taho niissä muissa maissa sanelee työntekijöille?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #17

Työmarkkinat ja työlainsäädäntö ovat erilaisia eri maissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #29

Toki,mutta silti pääosin työnantaja sanelee ehdot sielläkin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #34

Ruotsalaisilla on toki n.s. myötämääräämisensä ("medbestämmande") jonka puitteissa yleensä diskuteerataan niin kauan kunnes saavutetaan riittävässä määrin työnantajien tahto. Se olisi toki edistystä täällä meilläkin vaikka kaukana demokratiasta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #34

No tottakai..aivan kuten täälläkin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Uuri näin Jaakko, miten sitten meillä suu pannaan kun kukaan ei enää osta suomalaisia tuotteita niiden kalleuden tähden?...Markkinatalous on tosi asia ja ilman työtä ja työpaikkoja ei ole myöskään verotuloja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onhan se nähty mikä on tällaisen mielivaltaisen ja hallitsemattoman markkinatalouden seuraukset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sitähän olen jatkuvasti sanonut, ettei ole mikään ihmisoikeus saada kaikki mitä mieli tekee, jos vain rahaa on riittävästi. Eläämme globaalisessa maailmassa jota hallitsee usko kilpailuun ja jatkuvan taloudellisen kasvun siunauksellisuuteen.
Kansainvälisen kilpailun sijaan voitaisiin käyttää inhimilliset resurssit tehokkaammin järkevällä työnjaolla ja yhteistyöllä. Kilpailu aiheuttaa luonnonvarojen ja muidenkin todellisten resurssien suunnatonta haaskausta. Se tulee todella kalliiksi.
Vähempikin riittäisi ja maailma voisi paremmin.
Mitä varten pitäisi sopeutua sokeiden markkinavoimien armoille?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Näitä arkijärjen ajatuksia on kuvattu kaikkialla vuosikymmenet. Yhteiskunta, talous ja politiikka ei vain niihin taivu ennen jotain Suurta Mullistusta jota jokainen voi sitten arvuutella mitähän moinen pitää sisällään. Eli joku työttömyys ratkaistaan sillä, että luovutaan koko sanasta, ihmisen työ on olla ihminen (peruspalkka tms.) Ihmisenä olemisen lisäksi tietysti on suotavaa, että kaikki kynnelle kynenevät tekevät sitä mihin lahjoja, intohimoa, osaamista on 1-40h /vko (matalan osaamisen työt kun vähenevät ja vähenevät ja jokainen ei palvelusektorillakaan voi toimia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Peruspalkan sijaan peruselintarpeet voisi jakaa ilmaiseksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kauniita ajatuksia, miten ne saataisiin vaan toteutumaan.
Ehkä pientä toivoa antaa se, että viimein ymmärretään ilmaston lämpenemisen aiheuttamat seuraukset. On pakko muuttaa kulutustottumuksia. Ellemme opi, luonto hoitaa. Väistämättä tulee mieleen kertomus vedenpaisumuksesta, joka vähensi populaatiota radikaalisti. (Minulla on vene!)

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Joo annetaan Holmströmille, Sipilälle ja Orvolle ym. "köyhille" yksinoikeus
määritellä ja romuttaa työsuhteen sekä työnteon lakiviidakko. Ehdoton orjuus
takaisin, niin pärjäämme kovassa globaalissa maailmassa ja herrat saa vielä
ohessa isommat bonukset ja erorahat, vaikka tyrisivät kuinka pahasti tahansa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ehkeipä työmarkkinat kuulu ekonomisti Holmströmin ydinosaamisalueeseen? Hänhän on pikemminkin ansioitunut johtamisen ja siihen liittyvien insentiivien teoretisoinnin parissa. Siinä maailmassa solidaarisuus ja joukkovoima ovat vain kuraa pääkonttorin lattioilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmettelen mitä varten menee nolaamaan itsensä antamalla lausuntoja alasta josta ei tiedä edes perusteet.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Suomihan eli ilman kilpailua ja kasvua liki kymmenen vuotta. Velkaa vaan otettiin liki 100mrd sinä aikana ja satoja tuhansia ihmisiä putosi monenkohdalla ikuiseen työttömyyteen ja köyhyyteen.
Jos nyt lähdetään seuraavaan 1.5pros hitaan kasvun jaksoon ajatuksella ettei mitään tarvi tehdä niin se on hyvästi hyvinvointiyhteaaiskunnalle ja yhteiskuntarauhalle.
1.5pros kasvu tarkoittaa että työttömiä tulee kokoajan lisää ja paljon. Seuraavalla hallituskaudella hallituspohjasta riippumatta velanottoa on hillittävä ja se tarkoittaa nykymenoon nähden useamman miljardin tasapainoittamistoimia joko tuloja lisäämällä tai menoja leikkaamalla.
Ay-liike ja vasemmistopuolueet eivät salli tulosteen nostoa edistäviä toimia niin jäljelle jää vain miljardien leikkaukset tai lisävelan Otto.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Näemmä elää vahvana harha, että valtion velka on kuin yksityisen ihmisen velka.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Muinaisessa työväenlaulussa sanotaan: "opi perusasiat". Se koskee myös kansantalouden osaamista jossa yksi perusteista on pitää mikro- ja makrotaloudet erillään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarvitaan kokonaan uusi talousjärjestelmä. Mitä sitten syödään kun kaikki todelliset resurssit on muutettu rahaksi?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kreikkalaiset ovat hyvä esimerkki siitä, että näin se loppupeleissä on. Kansan selkänahastaan ne velat maksetaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kreikkalaisilla, italialaisilla, belgialaisilla ja ranskalaisilla tosiaan on jonkin verran julkista velkaa, Suomella nyt ei juurikaan:

http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262759-s...

IMF:n tuoreiden tilastojen mukaan julkisen menojen koko verrattuna bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna:
Belgiassa 52,2%, Tanskassa 52,2%, Suomessa 52,6%, Ranskassa 56,0%

Kokonaisveroaste on:
Belgiassa 51,0%, Tanskassa 51,5%, Suomessa 51,7%, Ranskassa 53,4%

Julkinen velka verrattuna bruttokansantuotteeseen on:
Belgiassa 101,2%, Tanskassa 34,7%, Suomessa 60,5%, Ranskassa 96,7%

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Velka on pelkkä sopimus. Se on mitätöitävissä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kun otetaan huomioon, että velka on pääsääntöisesti luotonlaajennuksella tehtyä virtuaalirahaa, ei sitä tehtäessä ole luotu reaalimaailmaan yhtään mitään joten se hävitettäessä ei mitään voi kadotakaan - kuin ehkä spekulanttien unelmat.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Minua ihmetyttää mm se, että juuri ne, jotka kiivaimmin puhuvat globalisaatiota vastaan, ovatkin näissä työelämäkysymyksissä yhtäkkiä sitä mieltä, että se on väistämätön luonnonlaki.
Samoin teemat kuten " työn muuttuminen" esitetään ikäänkuin väistämättä työnantajien määrittämässä muodossa.

Toisaalta siis noissa piireissä vallitsee sokea markkinausko - mutta vain niin kauan, kunnes päästään puhumaan
" ulkomaisesta halpatyövoimasta."

Nykyekonomistien tavassa hahmottaa raha ja talous puolestaan on kyllä paljonkin kyseenalaista , ihan riippumatta saamistaan palkinnoista.
Kaikkein surkein on heidän panoksensa kuitenkin silloin, kun tullaan hyvinvointipalveluihin ja sosiaaliturvaan.
He ovat kuin ison talon saita isäntä, joka istuu jauhosäkin päällä kun palkolliset pyörtyvät nälästä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Minua ihmetyttää mm se, että juuri ne, jotka kiivaimmin puhuvat globalisaatiota vastaan, ovatkin näissä työelämäkysymyksissä yhtäkkiä sitä mieltä, että se on väistämätön luonnonlaki".

Ei tuo välttämättä mitenkään kauhean epäloogista ole. Ne jotka ovat globalisaatiota vastaan tunnustavat, että se on tämän hetkinen tosiasia ja siksi huomioitava työelämäkysymyksissä. Kokonaan oma asiansa on, voisiko tällainen pieni yksikkö kuten Suomi mitään sille globalisaatiolle vaikka haluaisikin.

Epäloogisia ovat pikemminkin sellaiset globalisaation kannattajat, jotka ovat sitä mieltä, että sen vaikutukset työelämään voidaan jättää huomiotta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tämän hetkiset tosiasiat on muutettava. Ei ole mikään välttämättömyys olla sokeiden markkinavoimien ja rahan vallan armoilla. Globalisaatiota kannatan siinä mielessä,että tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä nykyisen tuhoprosessin suunnan kääntämiseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On välttämätöntä vähentää tavaroiden rahtaamista ympäri maailmaa ja pyrkiä valtaosaltaan paikalliseen tuotantoon.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Ei suinkaan ole ammattiyhdistysten vika, etteivät ammattiliiton kuulumattomat työntekijät pääse vaikuttamaan työmarkkinoihin. Sitä vartenhan ammattillitot on perustettu, että työläiset pääsisivät vaikuttamaan omiin työehtoihinsa."

Suomen lain mukaan henkilön ei tarvitse olla minkään liiton jäsen jos hän haluaa vaikuttaa omiin työehtoihinsa. Yhdenvertaisuus on sana jota toistetaan, mutta tarvittaessa se kylmästi unohdetaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Harva pysty vaikuttamaan työehtoihinsa yksin. Ehkä jollain huippujohtajalla on mahdollisuus sanella omat ehtonsa.
Onko "itsekästä" puolustaa ehtoja joiden saavuttamiseksi ammattiyhdistysliike on tehnyt työtä ja taistellut sata vuotta?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Taloustieteiden "teoria" perustuu siihen, että monimutkaiset järjestelmät mallitetaan niin yksinkertaisiksi, ettei malleilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Näihin malleihin sitten sovelletaan yksinkertaisia matemaattisia menetelmiä ja (simsalabim !!!) uusi talousteoria (ja nobelisti) on syntynyt.

Vaihtoehtoisesti, kehitellään vain mutu-teorioita ilman mitään matemaattisia malleja ja menetelmiä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pääsääntöisesti valtaosa tieteilijöistä tunnistaa muodostavansa hypoteesejaan ja tutkivansa niistä teorioita n.s. ceteris paribus. Pahinpia ovat nuo ekonomit, merkonomit tai muuten reippaat nuoret jotka pyrkivät soveltamaan erillisiä laboratotiokokeita elävään elämään kaikenkattavina lainalaisuuksina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jokin aika luin jonkun ekonomistin lausunnon (en muista nimeä), että taloustieteen mallien ei tarvitsekaan vastata todellisuutta eli ne ovat pelkkiä fiktioita. Minun käsitykseni mukaan teoria joka ei toimi käytännössä on väärä.
Nykyisin "taloustiede" on pikemminkin uskonto tieteenala.

Toimituksen poiminnat